Exhibitions 2021

Vuoden 2021 taitelijoiden näyttelyiden aikataulu

Galleria on avoinna torstaista sunnuntaihin klo 14-18.

Yksityisnäytöistä voi sopia sähköpostilla: rio11atelier@gmail.com

Solonäyttely elokuu 2021

Peilisoluissa

5-22.8.2021

Sanni Vanttaja

Kun nostat katseesi ja kuorit auki tämän hennon, havisevan hetken.

Kun herkkyytesi punoutuu lihani helkkyviin kudoksiin.

Sinun kipusi ja kaipuusi heijastuu lukemattomina säteinä minun hohtavissa, hopeisissa soluissani.

Sinun liikkeesi piirtävät kiertoratansa avaruuteni ylle.

Ja minä piirrän sinun veresi ja valosi, sinun säikeesi ja säihkeesi.

Tallennan aineesi unen ja haaveen. Laulusi, joka kaikuu syissäni ja soluissani.

Uurran ihosi uomat, välkehtivän autereen, maisemaan aukenevan maailman.

Sanni Vanttaja (s.1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän on opiskellut kuvataidekasvatusta, ja valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2019. Vanttajan teokset liikkuvat kuvataiteen ja runouden välillä, välittäen viestejä kahdella, toisiinsa sulautuvalla kielellä. Taiteessaan hän kokee tärkeäksi kysymisen ja etsimisen, tyhjän tilan ja verkkaisuuden. Ne hetket, jolloin ajatukset liukenevat irti totunnaisesta. Kun sanat ja muodot lipuvat vapaasti ajassa ja tilassa, limittyen toisiinsa. Sen pisteen, jossa kysymys kiteytyy kuvaksi, kuva uudeksi maailmaksi.

“Näyttelyni koostuu teoksista, jotka ovat havaintoja ja muistiinpanoja ihmisen kehollisesta kokemuksesta, ruumiin ja mielen risteymäkohdista. Olen kiinnostunut lihan ja lihallisuuden tulkitsemisesta herkkyyden, haurauden ja vähäeleisyyden kautta. Miltä katse tuntuu iholla, millaisia merkkejä kaipuu tai poissaolo piirtää pintaamme, kuinka näkymätön kosketus voi olla se kaikista painavin? Keho on myös kieltä ja merkityksenantoa. Se välittää meille jatkuvasti sanattomia viestejä, jotka usein hukkuvat puheen ja rationaalisen ajattelun vanaveteen. Yksityiskohtaisissa ja hitaissa viivapiirustuksissani olen antanut kehoni ohjata työskentelyä ja välittää vapaasti niitä viestejä, jotka haluavat nousta hiljaisuudesta ja tulla kuulluiksi.“

Solonäyttely syyskuu 2021

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id arcu aliquet, elementum nisi quis, condimentum nibh. Donec hendrerit dui ut nisi tempor scelerisque.

Parinäyttely lokakuu 2021

Miisa Mäkeläinen, Taru Kavonius

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id arcu aliquet, elementum nisi quis, condimentum nibh. Donec hendrerit dui ut nisi tempor scelerisque.

Solonäyttely marraskuu 2021

Inkeri Halme

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id arcu aliquet, elementum nisi quis, condimentum nibh. Donec hendrerit dui ut nisi tempor scelerisque.

Solonäyttely joulukuu 2021

Laura Pehkonen

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id arcu aliquet, elementum nisi quis, condimentum nibh. Donec hendrerit dui ut nisi tempor scelerisque.

Solonäyttely helmikuu 2021

Mirja Ilkka

11.2. – 4.3.2021

Maalaan, kun jokin ohi lipuva ajatus, kuva, väri tai muoto ei lähde mielestä muuten pois. Ja vie syövereihinsä. Maalaan, kunnes on aika nousta pintaan. Ja sitten lopetan.

Sukellan tyhjälle kankaalle aloittaessani työn, jolloin joutuu syvällekin, mutta joskus voi uida matalammallakin. Vastaan tuleva näyttää suunnan miten jatkaa maalausta. Ja milloin lopettaa.

Studio-galleria Riossa maalaa helmikuussa helsinkiläinen kuvataiteilija Mirja Ilkka näyttelyn aukiolo-aikoina. Maalaus alkaa tyhjältä kankaalta ja päättyy kun on aika rullata teokset seiniltä. Maalaukseen osallistuja on jokainen joka astuu ovesta sisään. Tavalla tai toisella. Näyttelyvieraat voivat myös osallistua sukellukseen maalaamalla heille varatulle kankaalle.

Ryhmä-näyttely maalis-huhtikuu 2021

Hanna Galtat

Ida Taavitsainen

Tuulikki Raatikainen

18.3. – 25.4.2021

Hanna Galtat’n teokset ryhmänäyttelyssä ovat kokoelmasta Liike – Pysähdys ja ne ovat tutkielmia materiaalien luonteesta. Kollaasitekniikalla toteutetuissa töissä kankaista suoraan paperille vedostetut monotypiat yhdistyvät erilaisiin tekstiilimateriaaleihin.

Ida Taavitsaisen teokset ryhmänäyttelyssä esillä olevat kuvat ovat osa laajempaa, työn alla olevaa kuvasarjaa A Sense of
Heartbreak
. ”Sarja kuvaa omaa suhdettani Japaniin, mieheni kotimaahan ja lapseni toiseen kotimaahan.”

Tuulikki Raatikainen kuvaa teoksiaan ryhmänäyttelyssä: ”Teosteni ideat tulevat mieleeni usein spontaanisti, tunneperäisinä kuvina. Joskus ne ilmestyvät juuri kun olen nukahtamassa tai jopa uniini. Työskentelyssäni on tiettyä kiireellisyyden tuntua.”

Hanna Galtat on Suomessa ja Ranskassa työskentelevä kuvataiteilija, jolla on monialainen tausta taiteen, muotoilun ja taidehistorian parissa. Hänen lähestymistapansa on usein käsitteellinen ja perustuu tilalliseen, ajalliseen ja materiaaliseen havaintoon. Teokset syntyvät pitkälle intuitiivisesti ja niissä yhdistyy sekä hallittuja että hallitsemattomia elementtejä, kuten sattuma ja vuorovaikutus.

Ida Taavitsainen (s. 1987) on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hän työskentelee pääsääntöisesti analogisesti ja on töissään usein tutkinut välitiloja, läheisyyttä ja etäisyyttä, muistoja ja perhesuhteita. Hän on valmistunut valokuvataiteen maisteriksi Lontoon Royal College of Artista 2014 ja hänen töitään on ollut useissa ryhmänäyttelyissä Suomessa, Euroopassa ja Aasiassa.

Tuulikki Raatikainen (s. 1990) on monialainen kuvataitelija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut valokuvausta ja elokuvaa Edinburgh Napier Universityssa, Skotlannissa. Sittemmin hän on valmistunut Pekka Halosen akatemiasta kuvataiteen linjalta jonka lisäksi hän on käynyt kursseja keramiikan, graafisen suunnittelun sekä serigrafian parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee eniten maalauksen ja filmikuvauksen parissa, mutta on innostunut myös keramiikasta ja tekstiilitaiteesta.

Parinäyttely toukokuu 2021

6. – 23.5.2021

KIRJEKAVERI

Kristiina Huotari + Vuokko Takala-Schreib

Kirjekaveri-näyttelyssä taideterapeutti Kristiina Huotari ja visuaalisuuden tutkija Vuokko Takala-Schreib etsivät taiteessaan yhteistä jakamista ja tiedostamatonta yhteydenpitoa kuvataiteen avulla. Kuvataide ja visuaalisuus ovat tärkeitä ihmisenä olemisessa, koska sen kautta ymmärrämme vaistomaisesti maailmaa ja vaikeina aikoina taide auttaa ihmisyhteisöjä selviämään hengissä.

Kuvataiteelle ei tarvitse etsiä merkityksiä sanoista. Näkemisen kautta kuulumme ihmisten yhteisöön ja koemme empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.

Kirjekaveri-näyttelyssä Kiikki ja Vuokko käyvät ajatusten vaihtoa maalaustensa avulla. Työmme kertovat tarinaa, johon jokainen katsoja voi osallistua, kertomalla tarinaa omien kokemustensa ja muistojensa kautta.

Näyttelyyn on rakennettu mahdollisuus konkreettiseen vuoropuheluun teosten ja yleisön välille. Muutama näyttelyn teoksista antautuu “kirjeenvaihtoon” näyttelyvieraiden kanssa. Vieraat voivat kirjoittaa kirjeen teokselle, teos vastaa jollekin kirjoittajalle näyttelyn jälkeen menemällä kirjoittajan kotiin. Nimimerkin suojassa kirjoitetut kirjeet ovat kaikkien kävijöiden luettavissa näyttelyn ajan.

Näyttelyn oheistapahtuma:

Kirje rakkaalle– taidetyöpaja järjestetään Kirjekaveri- näyttelyn oheisohjelmana. Kuka odottaa kirjettäsi tai kenelle olisit sen aina halunnut lähettää? Kaipaatko postia itseltäsi, jäikö jotain sanomatta jollekin menneisyydessä vai pitäisikö jonkun tulevaisuudessa kuulla sinusta? Työpajassa käytetään taideterapian menetelmiä. Työpaja ei edellytä aiempaa kokemusta taidetyöskentelystä, uteliaisuus ja halu kokeilla riittävät.

Työpajaan otetaan 4–6 henkilöä sen hetkisistä koronarajoituksista riippuen. Työpaja on ilmainen, mutta ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan 20 € varausmaksu. Perumatta jätetty varaus lahjoitetaan lyhentämättömänä Yhteisvastuu -keräykselle. Halutessaan myös työpajaan osallistuja voi lahjoittaa sopivaksi katsomansa summan Yhteisvastuu-keräykselle tai Solidaarisuus- säätiölle tyttöjen silpomisen vastaiseen työhön.

Työpajan vetäjänä toimii ryhmätaideterapeutti, taiteilija Kiikki Huotari. Kirje rakkaalle- järjestetään lauantaina 15.5.2021 klo 11.30–13.45 galleria Rio11 tiloissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen art.huotari@gmail.com.   

Kristiina Kiikki Huotari on ryhmätaideterapeutti Helsingistä.

”Kymmenen -vuotiaana seisoin kevätjuhlissa koulun taidenäyttelyn edessä valmiina esittelemään kuviani vanhemmilleni. Odotukseni katkaisi keskustelunpätkä, jota ei suoraan ollut suunnattu minulle. Kuvisopettaja oli päätynyt esittelemään töitä: ”Ei näistä kukaan kyllä mikään Michelangelo varsinaisesti ole.” Tuona hetkenä jätin taiteen. Taide ei kuitenkaan jättänyt minua.  Se etsi toisia teitä. Tehtyäni pitkän rupeaman töitä yhteisöjen laitamilla diakonina kouluttauduin ryhmätaideterapeutiksi.

Asuin lapsena Afrikassa 2177 m merenpinnan yläpuolella. Puhelin toimi joskus, nettiä ei ollut keksitty, mutta kirjeet kulkivat. Hitaasti. Joskus 2 viikkoa, joskus 2 kuukautta, välillä kadoten kokonaan. Silti ne olivat lankana toiseen maailmaan ja toisiin juuriini, jotka muuten katkeilivat auringon paahteessa.

Taide on minulle tapa olla yhdessä. Taideteosten ”kirjeenvaihto” kuljettaa takaisin lapsuuden maisemiin samalla korjaten katkenneita juuriani eri maailmoiden välillä: Afrikan ja Suomen, lapsuuden ja aikuisuuden, taiteen ja arkityön, nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Kirjekaverini Vuokon kirjeet kutsuvat lempeästi maalaamaan sitä, mikä on totta tänään.”

Vuokko Takala-Schreib (s.1952), TaT, on visuaalisuuden tutkija Helsingistä.

”Esteettisenä kaipauksenani on värien vuorovaikutuksessa väreilevä elämä. Kiinnostavan maalauksesta tekee mielestäni se, että siinä on vähintään yksi värialue, joka väreilee niin, että näen siinä välähdyksiä minulle ennestään tuntemattomista maailmoista. Värillä maalaaminen ja värien katsominen sisältää minulle ”viettienergiaa” ja ne voivat sekä purkautua minusta ulos mutta myös tuoda minulle itselleni mielihyvää. Väriltä puuttuu selkeä merkitys, vaikka ne voidaan tulkita sekä subjektiivisesti että kulttuuristen käytäntöjen tarjoamien merkitysten mukaan. Väri itsessään ei myöskään esitä mitään kohdetta.

Kirjekaveri-näyttelyprojektissa Kiikin kanssa olen heittäytynyt muistojen ja tunteiden alueelle. Olen maalannut tauluja vanhojen perhevalokuvien pohjalta: minä itse ekaluokkalaisena, minä 15-vuotiaana lukemassa Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Kiikin kanssa huomasimme, että työmme keskustelevat keskenään: värien ja aiheiden kautta.

Maalaamiseni ei kuitenkaan perustu tunnelmien tekemiseen. Affektien, aistikokemuksen ja tunnun ilmaukset ovat mielestäni aivan eri asia taiteessa kuin tunnelman tavoittaminen. Kysymys on taiteilijan käyttövoimasta, energiasta ja niistä ”arkaaisista kokemuksista”, joille ei löydy sanoja tai syitä miksi taitelija ilmaisee niitä taiteessaan.”

Solo exhibition Juni 2021

3-20.6. 2021

3 – 20.6.2021

Paper-Bag-Breathing

Harriet Raab

I have chosen to call this exhibition ”Paper-Bag Breathing”, as a metaphor for these pieces.

The pieces are created from the feeling of losing control, which can arise from anxiety, anger and stress. The paper bag helps to soothe and control the rapid breathing.

Jag valde att kalla utställningen ”Paper-Bag Breathing” som en metafor för dessa verk.

Papperspåsen symboliserar känslan av att förlora kontrollen som kan uppstå vid ångest, ilska och stress. hur vi försöker kontrollera eller dämpa den okontrollerade andningen samt ångesten.

Titeln på denna utställning kom till mig när jag reflekterade över mitt arbete. 

Jag lyssnar alltid på musik medan jag målar, ofta på samma låtar som upprepas om och om igen. Mina arbeten är därför kopplade till den musiken som jag lyssnade på och de känslor som jag hade när jag gjorde dem.

Harriet Raab lives and works in Stockholm.

I rarely reflect during my work, I am quite direct and like to improvise. Most of the time I don’t sketch beforehand, or work after a specific plan. Instead, I like whatever evolves on the canvas to lead the way. Mistakes or errors in the painting can lead me in a new direction. I am completely controlled by my emotions in my creative process.

At first sight my paintings may look playful, or even childish, with thick layers, spray paint and text, but I always strive to convey a message. It is rarely about the surface.

I always listen to music while I create. Often it is the same songs playing on repeat, making the music and my thoughts become one. In this way I can disconnect myself from the piece and the creative process happens naturally.

Jag är ganska direkt när jag arbetar och reflekterar sällan under tiden jag arbetar.

Oftast så skissar jag inte eller har en specifik plan utan istället låter jag det som utvecklas på duken snarare leda vägen. Misstag och fel i målningen leder mig åt ett annat håll.

Vid första anblicken ser mina målningar kanske lekfulla eller till och med barnsliga ut, med tjocka lager, sprayfärg samt med ord som jag använder, men jag strävar alltid efter att förmedla ett budskap. Det handlar sällan om ytan.

Solonäyttely heinäkuu 2021

Liikuta minua

8.7. – 25.7.2021

Marika Lahdenperä

Liikuta minua- näyttelyssä nähdään teoksia, joissa yhdistyy tunnetta ja liikettä. Haastan maalauksiani liikuttamaan minua fyysisesti, mutta myös henkisesti.

Vesivärien maalaaminen
vaakatasossa tuo myös oman vaativuuden työskentelyyn. Sen vaikutuksen voi nähdä
maalauksissani. Niihin on vaikea luoda pysähtynyt tunnelma, sillä kookkaat teokset tuovat liikettä
sekä maalaukseen että maalariin. Pidän siitä, miten maalaukset haastavat minua liikkumaan.

Näyttelyn maalauksissa nähdään expressiivistä värien käyttöä yhdistettynä vesivärien haastavaan
tekniikkaan.

Halusin luoda rakkaustarinan maalauksiini. Kaksi hahmoa ovat rauhallisesti lähekkäin. He näyttävät toisilleen heikkoutensa ja ymmärtävät toisiaan. Hetki on pysähtynyt. Näemme vain pienen osan
heidän suhteestaan, mutta katsojina emme tiedä kuinka kauan tuo hetki on voinut jatkua. Meille se näyttäytyy ikuisena.

Marika Lahdenperä on syntynyt vuonna 1998 ja työskentelee Helsingissä. Lahdenperä valmistui taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2021. Lopputyönäyttely pidettiin Kaapelitehtaan
Puristamossa 21.5.- 6.6.2021. Hän valmistui Helsingin Kuvataidelukiosta 2017. Lukion päätyttyä hän haki suoraan Vapaaseen Taidekouluun.

Vesivärien monimuotoisuus on avannut tieni tunteelliseen kuvaamiseen. Herkkyys yhdistää kaikkia maalauksiani, mutta tyylini on rohkeaa ja kokeilevaa. Tutkijan luonteeni kiinnostuu aina uusista haasteista ja kysymyksistä: Miten maalaisin tämän? Mietin, kuinka maalaisin erilaisia tekstuureja suoraan kopioimatta niitä. Miten voisin maalata ihon vasten ihoa, sateen, peiton kuohkeuden tai puun syyt? Tekstuureita seuratessani olen täysin tunteiden ja liikkeiden vietävänä. Vesiväreillä maalatessa pienimmälläkin liikahduksella on merkitys.

Maalaukseni ovat omakuvia. Koen kertovani itsestäni ihmisenä ja taiteilijana eniten, kun maalaan elämäni tärkeitä henkilöitä ja hetkiä heidän kanssaan. Teokseni ovat väylä tuoda niitä katsovat ihmiset elämääni. Kokemuksissa on jotain kaunista, humoristista ja ainutlaatuista. Haluan näyttää hetket ja kokemukset muille ja etenkin itselleni. Maalauksina ne tulevat todellisiksi ja ikuisiksi. Jos en maalaa, negatiiviset ajatukset löytävät minut ja valtaavat elämäni kaikki alueet.

Kuvataide on ollut turvasatamani lapsuudesta lähtien. Lukihäiriöni vuoksi itseilmaisu sanoin oli vaikeaa, ja se näkyy vieläkin maalausteni tunnelatauksessa. Joskus sanat eivät riitä tai niitä on liikaa, ja se on pelottavaa. Kun maalaan, en pelkää. Asiat menevät joskus väärin, mutta unelmia, muistoja tai maailmojani maalatessani jalkani pysyvät maassa ja hengitän taas rauhassa.

Vesiväreissä olen ihastunut niiden näyttävyyteen. Tekniikan haastavuus saa minut rentoutumaan maalausjälkeni kanssa: sattumat kuuluvat asiaan. Olen huomannut vesivärimaalauksiin liitettävän paljon ennakkoluuloja, esimerkiksi aiheiden ja tyylin ympärille. Useimmiten niiden ajatellaan olevan enimmäkseen hentoja maisema – ja asetelmamaalauksia. Nautin näiden jähmeiden oletusten herättelystä.